Itselle hyvän salliminen ja rajat rakkaudella
Itselle hyvän salliminen - miten se tuntuukin minulle niin haastavalta? Tämä on asia, jota edelleen harjoittelen täällä maan päällä. Ja oppimassahan täällä ollaankin. Olimme Las Vegasissa vuonna 2019, kun tämä aihe nousi minulle todella pintaan. Osallistuin siellä englannin kieliseen seminaariin, jossa lavalla puhuivat naiset. Naiset, jotka ovat rakentaneet itse itselleen ajallisen vapauden ja taloudellinen turvan. Lavalle nousi monia äiti-ihmisiä, joita minä ihailen suuresti. Hotellilla minut valtasi sisäinen tunnemyrsky. Lohduton itku. Tuntuu niin epäreilulta ottaa vastaan itselle yltäkyllin hyvää. Miksi minä voin sallia itselleni myös kaiken tuon saman rikkauden ja yltäkylläisyyden? Ajallisen ja taloudellisen vapauden. Miksi sitten kaikilla ei vain voi olla asiat hyvin? Onko se toiselta pois, jos minä valitsen vastaanottaa? Miksi minulla on oikeus tarttua toimeen ja luoda hyvää elämääni? Miksi minä voin valita, eikö jokainen meistä voi valita?
Ehkä taika onkin siinä, mitä sinä valitset tänään? Millaisia hyvän hippusia sallit itsellesi tänään? Omasta kokemuksestani voin avata, että olen aloittanut aivan pienestä. Mahdollisimman pienin askelin. Se on alkanut siitä, että valitsen aamulla hiljaisuuden, koska rakastan hiljaisuutta. Hiljaisuudessa kuulen parhaiten sydämeni kuiskaukset. Valitsen mieluisat, hyvältä tuntuvat vaatteet ja luon sopusointua yhteen mätsäävillä vaatteilla. Eikä ne aina niin yhteen mätsääkkään, mutta riittää, että ne tuntuvat ihollani hyvältä. Pienin askelin sallin itselleni päivittäin hyvää ja kasvatan kapasiteettiani kannatella ja vastaanottaa enemmän. Onko minulla lupa haluta enemmän? Miksi en ole jo tyytyväinen kaikkeen siihen, mitä minulla on? Voinko olla kiitollinen nykyhetkestä ja tahtoa silti rikkauksia ja rakkauksia elämääni? Kuka määrittää hyvän rajan? Koska ansaitsen kaiken hyvän ja enemmän kiitollisin sydämin. Vain kuten jokainen meistä.
Onko olemassa rajoja? Mitä rajat ovat? Vai onko kyse vain antamisen ja vastaanottamisen tasapainosta? Antaminen muille on minulle niin paljon helpompaa kuin antaminen itse itselleni. Olen alkanut pikkuhiljaa tunnistaa oman rajani, milloin annan liikaa muille. Voin asettaa rajan rakkaudella. Voin tunnustella missä menevät minun voimavarani ja milloin on taas vuorostaan aika ottaa vastaan, antaa ja sallia itselle tietoisesti hyvää.
Olen huomannut, että kun omat voimavarat ja energiatasot ovat täynnä tuntuu antaminen ja hyvän jakaminen kanssakulkijoille kevyeltä ja rakkaudelliselta. Voin antaa puhtaasti rakkaudesta. Ei tarvitse yrittää puskea, ponnistella ja pinnistellä. Tässä tätä opin matkaani ja keskeneräistä ajatusta kirjoittaessani sinulle, oivallan nyt jälleen tämän syvemmin. Toivottavasti myös sinä saat kiinni ajatuksenjuoksustani. Voi olla, että tämä menee korkealta ja kovaa ohi, mutta niin se on mennyt itsellänikin aikoinaan.
Lyhyesti siis oivallukseni. Antaessani ensin itselleni, tiedän että tulen "automaattisesti" myös antamaan sen kaiken hyvän ja rakkauden ympärilleni, lähellä oleville ja koko maailmalle. Tiedän, että lopulta vain täydestä kupista läikkyy yli. Tärkeintä on, että minä itse voin hyvin. Koska kun minä voin hyvin - minun lähelläni on niin hyvä olla. Sama koskee sinua ja jokaista täällä maan päällä meistä. Toisin sanoin siis tärkeintä on, että sinä itse voit hyvin. Koska kun sinä voit hyvin - sinun lähelläsi on niin hyvä olla.
Sinä olet tärkein.
Lauseessa on todella merkityksellinen oppi. Mitä sanoisit tärkeimmälle ystävällesi, jos hän olisi nyt sinun tilanteessasi? Mikä olisi ystävän neuvo? Voisitko sanoa ne sanat myös itse itsellesi? Voisitko antaa itse itsellesi nyt lempeän halauksen? Voisitko sanoa rakastavasi tuota tyyppiä kaikkein eniten?
Tai revittele ja hulluttele tänään, esimerkiksi kun kurkkaat itseäsi peilistä, sano itsellesi jotain kaunista, iske silmää tai flirttaile edes vähän. Sinä olet niin upea. Olet ainutlaatuinen.
Tänään minun rakkaustekoni itselleni on kasvohoito. Rakastan saunan jälkeen lempeää kuorintanaamiota ja sen jälkeen vielä kosteuttavaa shot-naamiota. Suihkautan kasvoilleni kosteuttavaa ja hyväntuoksuista kasvovettä ja viimeistelen vielä hemmotteluhetken puhtaalla ja laadukkaalla kasvovoiteella. Tämän sallin itselleni rakkaudella. Millaisen hemmotteluhetken sinä voit luoda itse itsellesi tänään?
Minulle hyvän salliminen itselle on myös sitä, että valitsen ihmiset ympärilleni. Tietoisesti. Millaisilla ihmisillä tahdon itseni ympäröidä? Millainen ihminen tahdon itse olla? Minulla on lupa suojella energiaani. Voin asettaa rajat rakkaudella. Minulle parasta sielun, mielen ja kehon hoitoa ovat pitkät maratoonipuhelut ystävien kanssa. On niin vapauttava tunne olla täysin oma itsensä ja puhua omaa totuuttaan. Rakkautta ja hyvää on tulla kuulluksi ja nähdyksi täysin omana itsenäni muiden ihmisten ympäröimänä. Rakastan haahuilla metsässä, halailla puita ja istahtaa hetkeksi ihastelemaan maisemaa. Nautin myös veden äärellä oleilusta, saunan lämmöstä ja uinnista luonnonvesissä. Mikä on sinulle palauttavaa ja rakkaudellista tekemistä? Tekemistä, josta nautit ilman suorittamista. Tekemistä, jonka äärellä voit vain olla ja hengittää. Milloin viimeksi teit jotain sellaista?
Olen opetellut nyt myös ottamaan vastaan keho- ja energiahoitoja. Ne tuntuvat hieman haastavilta, etenkin kehohoidot ja kosketus, mutta kerta toisensa jälkeen vain paremmalta. Olen löytänyt Lapin mailta itselleni ihanan, lempeän ja rakkaudellisen kehohoitajan. On onni, että hän on muuttanut näille seuduille. Toisinaan teen myös itse itselleni vyöhyketerapeuttisia hoitoja. Eihän ne aivan sama asia ole kuin olla täysin vain vastaanottajana mutta hoidot toimivat. Ja akuuttina apuna ovat oikeinkin hyviä ja helliviä. Ole siis itsellesi lempeä ja armollinen sekä rakastava. Tiedän, että teet varmasti parhaasi. Tarvittaessa anna itsellesi anteeksi kaikki jo mennyt. Anna itsellesi lohtua ja turvaa. Voit päästää irti. Anna tunteiden virrata vapaana. Kaikkien tunteiden. Tunteet, ihan niin kuin oppiminenkin kuuluvat elämään.
Millaista on olla lempeä ja rakastava itse itselleen? Meissä jokaisessa on feminiininen ja maskuliininen puoli. Voimme sallia itse itsellemme feminiinistä, äidillistä rakkautta. Niin itse itsellemme kuin myös rakkaimmille. Ei ole kuitenkaan tarkoitus, että alat kenenkään aikuisen ihmisen rakastavaksi vanhemmiksi, joten ole tarkkana. Anna äidillinen ja isällinen rakkaus itse itsellesi. Millainen rakastava vanhempi tahdot olla? Miten kuulet isän äänen sisälläsi? Entä äidin? Miten tunnet heidän rakkautensa?
Pohdin paljon myös omia suhteitani vanhempiini, tässä kun kasvan ja linjaudun itse vanhemmuuteen, tulevaan äitiyteen. Peilaan ja teen tietoista valintaa siitä, millainen vanhempi itse tahdon olla. Tahdon olla rakastava, turvallinen ja onnellinen äiti. Mutta mitä on olla onnellinen äiti? Mitä on onnellinen äitiys? Voinko jo nyt olla onnellinen? Todellakin! Ihana Ilkka Koppelomäki on kirjoittanut tästä kokonaisen kirjan nimeltä onnellisuusminuutti. Voit tuntea onnellisuutta heti riippumatta ulkoisista tai sisäisistä tekijöistä. Onnellisuus on tunne ja sinulla on siihen mahdollisuus, missä ja milloin vain. Ollaanko nyt hetki onnellisuudessa? Missä kohtaa kehossa tunnet onnellisuuden? Vahvista sitä ja anna vaikka pienen hymyn nousta kasvoillesi.
Onnellisuutta ja rakkautta sinun päivääsi💗 Ainiin! Ja tänään on ystävänpäivä. Olethan rakastava ystävä itse itsellesi?